Suomalaiset halukkaita luopumaan kesäaikaan siirtymisestä

Katowice hämärän aikaan
Lähde: Pixabay

Kesä- ja talviajoista on ollut viime aikoina paljon puhetta, sillä niiden tarpeellisuutta on alettu kyseenalaistaa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Matti Hietasen aloittama kansalaisaloite kesäajoista luopumisesta keräsi yli 70 000 kannattajaa. Tämä on huomattava määrä, sillä tämän kaltaisia aloitteita ei tapahdu Suomessa kovinkaan usein. Muutos vaikuttaisi esimerkiksi siihen, että talvella tulisi pimeää nykyistä aikaisemmin. Se saattaisi hankaloittaa joitakin asioita, kuten kaupassa käyntiä. Netissä asioiminen sen sijaan on mahdollista milloin tahansa, ja esimerkiksi online -kasino on auki yötä päivää. Kun kansalaisaloitteen saavuttaa 50 000 kannattajan rajan, mikä on noin 1.2 prosenttia äänioikeutetuista, voi sen siirtää eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisen uuden lakiehdotuksen luomiseksi.

Eduskunta lähestyy EU:ta

Eduskunta otti asian käsiteltäväksi, mutta joutui vastahakoisesti hylkäämään kansanaloitteesta alkaneen lakiehdotuksen, vaikka kannatusta sille löytyikin. Kansanedustajat vastustavat kellon siirtämistä syksyllä ja keväällä, mutta kesä- ja talviajan siirron lopettamisesta he eivät voi tehdä säädöksiä. Kesäajasta on tehty säädös EU-direktiivissä, jonka muutoksista päätetään unionin komissiossa. Asian käsittely siirrettiinkin seuraavaksi sinne.

Kun asia oli tuotu esille ja siitä oltiin keskusteltu, EU-parlamentti järjesti muutosehdotusta koskevan äänestyksen, joka lopulta johti asian hylkäämiseen. Parlamentti kuitenkin ehdotti että EU:n komissio järjestäisi kyselyitä, joissa selvitetään EU-maiden kansalaisten mielipiteitä asiasta. Kyselyiden lopputulos oli se, että Euroopassa asiasta on eriäviä mielipiteitä pohjoisen ja etelän välillä.

Asia ei kuitenkaan jäänyt siihen. Suomen eduskunnan edustajat ovat alkaneet kerätä kannatusta muista EU-maista lakimuutoksen mahdollistamiseksi. Jos suurin osa EU-maista kannattaa muutosta, voidaan asiasta aloittaa uusi keskustelu, joka todennäköisesti johtaisi lakimuutokseen kaikissa EU-maissa. Tällä hetkellä Suomen lisäksi Viro ja Puola ovat viemässä asiaa eteenpäin.

Mielipiteitä jakava asia

Keskustelu kesäajoista luopumisesta on tuonut esiin mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Mikäli asiasta kuitenkin halutaan tehdä päätös, tulisi asiasta päästä yhteisymmärrykseen. Mikäli EU päättäisi muuttaa lakia ja luopua kesä- ja talviajoista, ei Eurooppa olisi ainut maanosa jossa kelloja ei säädetä keskellä vuotta – esimerkiksi Aasiassa näin ei tehdä. Euroopassakin siirryttiin nykyiseen systeemiin yleisesti vasta vuonna 1980, vaikka sitä oltiin yritetty ottaa käyttöön niin ensimmäisen kuin toisenkin maailmansodan aikaan –  tuloksetta.

Kesäajasta luopumisen puolesta esitetty hyviä syitä

Ajatustenvaihto
Lähde: Pixabay

Kesäajasta luopumisen puolella olevat ovat tuoneet esiin joitakin osittain yllättäviäkin huonoja puolia kellon siirtämisestä eteen- ja taaksepäin puolivuosittain. On esimerkiksi huomattu, että se voi aiheuttaa terveysriskejä. Turussa tehdyn tutkimuksen mukaan kesäaikaan siirtymisen jälkeisellä viikolla sydäninfarktin riski nousi noin 15 prosenttia normaaliin verrattuna. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä noin 14 000 sydäninfarktin takia sairaalahoitoon joutunutta potilasta, joten tietoa voidaan pitää luotettavana.

Kun tutkimustieto sydäninfarktipotilaista levisi, alkoi selvitys siitä mihin muihin riskeihin itsemme altistamme tällä puolen vuoden välein tapahtuvalla toiminnallamme. Seuraava tutkimus tehtiin 15 000:n aivoinfarktipotilaan testiryhmällä, ja sen tuloksena havaittiin sisäisen kellomme menevän sekaisin. Tutkijat totesivat, että aivoinfarktia esiintyi noin kahdeksalla prosentilla testiryhmän jäsenistä kahden ensimmäisen kellojen siirtoa seuraavan päivän aikana.

Terveysriskien lisäksi on huomattu että kellon siirtäminen ei oikeastaan säästä rahaa eikä energiaa, vaikka niin on ennen uskottu. Esimerkiksi New Yorkissa ja Illinoisissa huomattiin kulutuksen lisääntyvät aikaa siirrettäessä.

Nykyinen järjestely on paikallaan syystä

Kesäajan puolesta puhujat tukevat kantaansa sillä, että ajansiirrolla saadaan pitkitettyä iltapäivää. Tämä lisää tehokkuutta ja mahdollistaa esimerkiksi sen, että kesällä voidaan oleskella pidempään ulkona. Tästä hyötyvät erityisesti lapset.

Toinen hyvä puoli on se, että tarvitaan vähemmän keinotekoista valoa ja näin saadaan aikaan säästöä. Tämä hyödyttää pääosin eteläisempää Eurooppaa. Saksassa tehdyssä selvityksessä, jossa otettiin huomioon 44 aiheesta tehtyä tutkimusta, havaittiin selviä positiivisia vaikutuksia leveysasteiden ja energiansäästön välillä.

Kesäaikoihin siirtymisen syyt juontavat juurensa muun muassa siitä, että ihmisillä on valoisan aikaan turvallisempi olo. Tätä koskevissa tutkimuksissa huomattiin ajoteiden olevan 13 prosenttia turvallisempia ja ryöstöjä tapahtuvan 7 prosenttia harvemmin kesäaikamalliin siirtymisen jälkeen.

EU:lta odotetaan vastausta

On vielä epäselvää, kuinka EU tulee ratkaisemaan tämän ongelman. On kuitenkin varmaa, että Suomi tulee jatkamaan asiaan panostamista ja sen eteenpäin viemistä ainakin pohjoismaissa.