Startup-maat: ovatko valtameret seuraava rajaseutu?

Taiteilijan näkemys rakennuksesta kelluvassa kaupungissa

Vaikka SpaceX on todennäköisesti ihmisille tutumpi kuin Seasteading, asian ei ehkä pitäisi olla niin. Termi seasteading (vapaasti käännettynä merten uudisraivaus) juontuu ainakin vuoteen 1981, jolloin Ken Neumeyer käytti sitä kirjassaan Sailing the Farm (’Maatilan purjehtiminen’). Kuten kuvitella saattaa, termi viittaa ajatukseen kaupungin tai eräänlaisen uudistilan luomisesta merelle.

Kun kelaamme aikaa eteenpäin kaksi vuosikymmentä, Milton Friedmanin pojanpoika Patri Friedman innostuu ajatuksesta niin paljon, että hän jättää työnsä Googlella perustaakseen Seasteading Instituten. Hänen kumppaninsa ja alkurahoituksen järjestäjä ei ollut kukaan muu kuin PayPalin perustaja Peter Thiel, joka kirjoitti esseessään vuonna 2009, että ”kyberavaruuden ja ulkoavaruuden väliin jää mahdollisuus asuttaa meret”.

Yhdysvaltalainen kirjoittaja ja valtamerikaupunkien ajatuksen antaumuksellinen kannattaja Joe Quirk liittyi Seasteading Instituteen vuonna 2011 ja on nyt sen puheenjohtaja. Hänelle itsenäisten kaupunkien tai, kuten hän niitä kutsuu, ”startup-maiden” ideana oli luoda monimuotoisia yhteisöjä erilaisille ihmisille sekä päästä eroon valtiovallan valvonnasta. Koko ajatus saattaa tietyllä tapaa kuulostaa naurettavalta ja milteipä tieteiskirjallisuuteen kuuluvalta, mutta ilmastonmuutoksen kauhut edessämme merelle meno on meille oikeasti paras ratkaisu.

Monet johtavat ajattelijat vaikuttavat olevan samaa mieltä siitä, että valtameret saattavat olla paras valintamme. Kuten Quirk itse sanoo: ”Elämme valtamerellä kauan ennen kuin elämme Marsissa.” Toiset kuitenkin näkevät hankkeessa monenlaisia ongelmia. Vaikka Thiel on investoinut siihen 1,7 miljoonaa dollaria omia rahojaan, hän on itse vetäytynyt hankkeesta ja sanoo, että teknisen toteutuksen suhteen se on vielä kaukaisessa tulevaisuudessa.

Pilottihanke on täydessä vauhdissa

Seasteading Institute visioi alun perin rakentavansa ensimmäisen kelluvan metropoliksensa noin vuonna 2050, mutta kukoistava suhde Ranskan Polynesian kanssa saattaa mahdollistaa sen paljon nopeammin. Pilottiprojektin, joka pystyy asuttamaan jopa 300 ihmistä, odotetaan toteutuvan vuonna 2020. Kelluvan saaren hanke -nimisen projektin rakennukset kootaan Tahitin lähellä olevan laguunin vesiin.

Koska nouseva merenpinta aiheuttaa ison uhan Ranskan merentakaiselle yhteisölle, se on hyvin halukas kokeilemaan seasteading-ajatusta. Uusi yritys nimeltä Blue Frontiers on perustettu rakentamaan saaret ja huolehtimaan niistä. Projektista voi lukea lisää Seasteading Instituten verkkosivuilta.

Kelluva kaupunki – utooppinen ajatus

Rajallisen yhteisön itsehallinnallinen vapaus on selvästi hyvin lähellä Quirkin, Friedmanin ja muiden Seasteading Instituten toimintaan osallistuvien sydäntä. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, saaret pystyvät kasvattamaan oman ruokansa, tuottamaan oman puhtaan energiansa ja myymään ylijäämän muille kansakunnille sekä kehittämään useita erilaisia teknologioita – sekä samalla vapauttamaan ihmiskunnan poliitikoista. Ensimmäisten asukkaiden sosioekonomisen statuksen on määrä olla korkea, mutta mikäli hanke osoittautuu menestyksekkäästi, käydään rakentamaan myös edullisempia asuntoja.

Ongelmia, jotka saattavat myötävaikuttaa dystooppiseen todellisuuteen

Jotkin ongelmat saattavat johtaa tulevien meritilojen tuhoon. Niitä ovat sellaisten saarialustojen luominen, jotka saattavat kestää meren armoilla sata vuotta kerrallaan, sekä saarten hallinnoiminen, erityisesti siihen nähden, miten tällaiset autonomiset yhteisöt puuttuvat rikollisuuteen ja mitä velvoitteita niillä on ympäristöä kohtaan? Kelluvan saaren hankkeessa on saavutettu eräänlainen kompromissi, jonka mukaan siellä noudatetaan Ranskan ja Ranskan Polynesian lakeja, mutta se ei ole Seasteading Instituten ihannetulevaisuus. Miten se määritellään?

On myös hyvin tärkeä kysymys, mitä valuuttaa tällaiset itsenäiset metropolit käyttävät. Entä jos saarten asukkaat haluavat siirtää rahaa verkkokasinoissa tai missä päin Internetiä tahansa? Kryptovaluutat saattavat olla ratkaisu. Itse asiassa Blue Frontiers suunnittelee hankkivansa rahoituksen myöhemmille saarille tarjoamalla markkinoille sääntelemättömiä ja kryptovaluuttaa käyttäviä kolikoita. Virtuaalivaluuttojen koko ideanahan on erottaa ne keskitetystä ja sääntelevästä valtiovallasta.

Olisiko mahdollista käyttää erilaisia kryptovaluuttoja Quirkin visioimilla sadoilla saarilla? Miltä maailmantalous näyttäisi, jos näin käy, ja kuinka helppoa kyberpetosten tekeminen olisi? Tavallaan onnistumme löytämään vastaukset näihin kysymyksiin vasta, kun näemme seasteadien muuttuvan ajatuksesta todellisuudeksi. Koska maailman ympäristö on siinä tilassa kuin on ja koska merenpinta nousee, kenties kannattaa ottaa riski, kunhan vain kaikki suhtautuvat tällaiseen uudentyyppiseen elämäntapaan kunnioittaen ja suvaitsevaisesti.

Lähteet:

http://www.ladbible.com/news/news-paypal-founder-peter-thiel-funding-worlds-first-floating-city-20171114

http://www.independent.co.uk/news/science/floating-city-french-polynesia-2020-coast-islands-south-pacific-ocean-peter-thiel-seasteading-a8053836.html

http://www.businessinsider.com/floating-city-plans-seasteading-institute-peter-thiel-blue-frontiers-2017-12/#if-the-institute-manages-to-gain-government-approval-and-make-its-floating-city-a-reality-quirk-said-that-the-team-would-expand-the-project-to-include-affordable-housing-the-first-homes-would-be-for-luxury-buyers-14

http://www.businessinsider.com/peter-thiel-seastead-dream-floating-city-2017-1

https://www.nytimes.com/2017/11/13/business/dealbook/seasteading-floating-cities.html